Rovaniemen taidemuseo — Pohjoisen taiteen koti tulen jälkeen

Kun astut sisään Kulttuuritalo Korundiin Rovaniemen keskustassa, jalkojen alla tuntuu historian paino. Punaisen tiilen pinnat hehkuvat Lapin talvivalossa, ja sisällä avautuu tila, joka on kantanut vuosikymmenten muistot harteillaan — ensin polttoaineen ja postin hajua, sitten taiteen hiljaisuutta. Tämä on Rovaniemen taidemuseo, paikka jossa pohjoinen perspektiivi kohtaa suomalaisen taiteen sydämen.

Tuhkasta noussut rakennus

Tarina alkaa vuodesta 1933, jolloin Rovaniemen keskustaan rakennettiin punatiilinen postiautovarikko — kaksikerroksinen, pitkänomainen rakennus, joka palveli Lapin liikenteen ja postin tarpeita. Kun Lapin sota syksyllä 1944 tuhosi Rovaniemen lähes kokonaan saksalaisten vetäytyessä ja polttaessa kaupungin, tämä vaatimaton varikkorakennus oli yksi harvoista, joka selvisi liekkien läpi. Sen punaiset tiilet kantoivat sodan arvet, mutta seinät pysyivät pystyssä.

Vuosikymmeniä rakennus palveli alkuperäisessä käytössään, kunnes 1980-luvulla syntyi kunnianhimoinen ajatus: muuttaa sodan säästämä postiautovarikko taidemuseoksi. Kansainvälisesti arvostettu arkkitehti Juhani Pallasmaa — jonka tunnetuimpiin töihin juuri tämä muutos lukeutuu — suunnitteli tilojen muodonmuutoksen. Vanha varikko sai uuden elämän, ja 17. lokakuuta 1986 Rovaniemen taidemuseo avasi ovensa yleisölle.

Korundi syntyy — kulttuuri saa uuden kodin

Vuosikymmenen vaihteessa kävi selväksi, että museo tarvitsi lisää tilaa. Vuosina 2009–2011 toteutettu mittava peruskorjaus, jota rahoitti muun muassa Euroopan aluekehitysrahasto, muutti vanhan postivarikon 5 300 neliömetrin kulttuurikeskukseksi. Rakennuksen pohjoissivulle nousi rauniotiililaajennus, johon sijoitettiin uusia näyttelytiloja ja varastoja. Samalla rakennukseen syntyi konserttisali, josta tuli Rovaniemen kaupunginorkesterin — Lapin kamariorkesterin — kotipesä.

Nimi "Korundi" valittiin yleisökilpailulla. Se viittaa korundimineraaliin, jota löytyy Lapin kullanhuuhdonnasta — jalokivilaadultaan se voi olla rubiinia tai safiiriä. Nimi kantaa ajatusta siitä, että karkean pinnan alla piilee jotain arvokasta ja kaunista. Juuri sellainen on tämä rakennus: ulkoa vaatimaton punatiilinen varikko, sisältä pohjoisen kulttuurin jalokivi.

Kokoelmat — pohjoisen taiteen aarreaitta

Museon kokoelman perusta on Jenny ja Antti Wihurin rahaston lahjoitus — yli 500 nykytaiteen teosta, joiden kerääminen alkoi 1940-luvun lopulla. Tämä poikkeuksellinen lahjoitus antoi nuorelle museolle lähtökohdan, josta harva suomalainen aluemuseo on saanut nauttia. Nykyään kokoelma on kasvanut yli 3 500 teokseen, ja se koostuu useista merkittävistä osakokoelmista: Wihurin rahaston teosten lisäksi museossa on Rovaniemen kaupungin kokoelma, Sipilän kokoelma, Suomen Kulttuurirahaston kokoelma, Westerlundin kokoelma sekä erityisen arvostettu Reidar Särestöniemen kokoelma.

Särestöniemi (1925–1981) oli Lapin oma taidemestari — Kittilän Ounasjoen rannalta maailmalle ponnistanut taiteilija, jonka suurikokoiset, värivoittoiset maalaukset ammentavat Lapin luonnosta, ihmisistä ja muinaisista uskomuksista. Hänen teoksensa ovat museon syvimpiä aarteita, ja vuonna 2025 hänen 100-vuotisjuhlanäyttelynsä veti Korundiin ennätysyleisön.

Rovaniemen taidemuseo toimii Lapin alueen vastuumuseona, mikä tarkoittaa, että sen tehtävä ulottuu omien seinien ulkopuolelle. Se dokumentoi, tutkii ja välittää koko Lapin alueen kuvataidetta — ei ainoastaan omia kokoelmiaan, vaan koko pohjoisen visuaalisen kulttuurin kenttää.

Pohjoinen perspektiivi

Museon motto — "taide avaa maailmaa pohjoisesta perspektiivistä" — ei ole pelkkä markkinointilause. Se kuvaa todellista kulttuurista tehtävää. Napapiirillä sijaitseva taidemuseo on ikkuna, josta katsotaan maailmaa toisin. Täällä valo käyttäytyy eri tavalla, vuodenajat ovat äärettömiä, ja ihmisen suhde luontoon on intiimimpi ja ankarampi kuin etelässä. Tuo kokemus suodattuu taiteen läpi tavalla, jota muualta ei löydä.

Kulttuuritalo Korundissa taidemuseo ja Lapin kamariorkesteri elävät rinnakkain, ja tämä yhteiselo synnyttää jotain ainutlaatuista. Konserttisalin musiikki kaikuu näyttelysalien hiljaisuuden rinnalla. Taiteen kokijat ja tekijät kohtaavat samassa rakennuksessa, saman punaisen tiilen suojassa — sen saman tiilen, joka selvisi sodasta vuosikymmeniä sitten.

Rovaniemen taidemuseo on enemmän kuin museo. Se on todiste siitä, että kulttuuri voi syntyä uudelleen tuhon jälkeen, että pohjoinen ei ole periferiaa vaan oma keskuksensa, ja että yksittäinen punatiilinen rakennus voi kantaa kokonaisen alueen tarinaa. Tämä artikkeli syntyi osittain, kun vanhojen valokuvien ja äänitteiden digitoinnin yhteydessä paljastui muistoja, jotka liittyivät tähän museoon ja sen rakennuksen vaiheisiin. Se herätti kysymyksen: kuinka paljon vastaavaa materiaalia lepää vielä ullakoilla, kenkälaatikoissa ja vanhoissa kaapeissa ympäri Lappia? Jos sinulla on vanhoja valokuvia, filmejä tai äänitteitä, joilla on yhteys Rovaniemen taidemuseoon tai sen historiaan, EachMoment voi auttaa säilyttämään ne tuleville sukupolville.