Radio- ja tv-museo Mastola — Suomen radiohistorian sydän Lahden Radiomäellä

Kun nouset Lahden Radiomäelle ja katsot ylös, kaksi 150-metristä teräsristikkomastoa halkovat taivasta kuin vartijat, jotka kieltäytyvät jättämästä paikkaansa. Niiden juurella seisoo punatiilinen rakennus, jonka seinien sisällä on aikoinaan sykkinyt koko Suomen ääni. Tänään tuossa rakennuksessa toimii Radio- ja tv-museo Mastola — paikka, jossa radioaallot eivät ole sammuneet, vaan muuttuneet muistoiksi.

Kun Lahti voitti kilpailun

Tarina alkaa vuodesta 1927, jolloin Yleisradio päätti rakentaa uuden, tehokkaan radioaseman Helsingin ulkopuolelle. Lahti voitti kilpailun — kaupungin sijainti tiheästi asuttuihin alueisiin nähden oli optimaalinen, ja Lahden kaupunki tarjosi ilmaisen 8,5 hehtaarin tontin Radiomäeltä sekä edullista sähköä. Saksalainen Lehmann & Co rakensi kaksi vapaasti seisovaa 150-metristä teräsristikkomastoa syksyllä 1927 hämmästyttävässä 74 päivässä.

Huhtikuun 22. päivänä 1928 kello 19.10 Lahden radioasema lähetti ensimmäisen ohjelmansa 25 kilowatin teholla. Se oli hetki, joka muutti suomalaisen viestinnän lopullisesti. Jo seuraavana vuonna teho nostettiin 40 kilowattiin, ja Lahden mastot olivat yhtäkkiä yksi Euroopan voimakkaimmista radiolähetysasemista.

Sodan varjossa, aalloilla vapaana

Lahden radioaseman merkitys ei rajoittunut viihteeseen ja uutisiin. Talvisodan aikana tammikuussa 1940 Neuvostoliiton pommittajat iskivät asemaan kahdesti. Pommi osui lähetinhalliin, mutta se ei räjähtänyt täydellä voimallaan — lähetystoiminta keskeytyi vain hetkeksi, ja se siirrettiin väliaikaisesti Vaasaan ja Ruotsin Motalaan. Jatkosodan aikana kesäkuussa 1941 kolme lentokonetta yritti pommitusta, mutta kaikki kolme syöksyivät maahan muualle.

Vähemmän tunnettu on aseman rooli sotilasviestinnässä. Lahden kautta välitettiin koodattuja viestejä suomalaisille tiedustelupartioille niin kutsuttujen Töpö-radiovastaanottimien avulla — menetelmä, joka muistutti brittien BBC:n tapaa auttaa Ranskan vastarintaliikettä. Radiomäki ei ollut vain lähetyspaikka; se oli elinhermo.

Lähettimestä museoksi

Vuonna 1967 lähetystoiminta siirtyi Hollolan Tiirismaan torniin, ja Radiomäen aktiivinen rooli alkoi hiipua. Kun viimeiset pitkäaaltolähetykset vaikenivat 31. toukokuuta 1993, olisi ollut helppo antaa paikan painua unohduksiin. Sen sijaan tapahtui päinvastoin: samana vuonna 1993 perustettiin museo, joka otti tehtäväkseen säilyttää suomalaisen radio- ja televisiotoiminnan perinnön.

Museo toimi vuosikausia vanhassa lähetinrakennuksessa, mutta vuosina 2014–2016 toteutettiin perusteellinen remontti. Kun ovet avautuivat uudelleen vuonna 2017, museolla oli myös uusi nimi: Mastola. Nimen valitsi yleisö julkisessa nimikilpailussa — osuva valinta paikalle, joka seisoo mastojen juurella.

Yli 18 000 esinettä — ja jokainen kertoo tarinansa

Mastolan kokoelmat ovat mittavat: yli 18 000 esinettä, noin 5 000 valokuvaa sekä 10 000 lehteä ja kirjaa. Kokoelmissa on kaikkea varhaisista kiteeradioista massiivisiin studiokameroihin, olohuoneiden ensimmäisistä televisioista ammattilähettimiin. Jokainen esine kantaa mukanaan hetkeä suomalaisesta arjesta — illan, jolloin perhe kokoontui radion ääreen, tai ensimmäisen televisiolähetyksen ihmetystä.

Museon perusnäyttelyt kertovat tarinan monesta kulmasta. Lahden Radioaseman historiaa avaa suuraseman syntyhistoriaa ja sitä, miksi juuri Lahti valittiin sen paikaksi. Kuulemiin ja näkemiin tarkastelee suomalaista radio- ja tv-historiaa kuuntelijan, katsojan ja tekijän näkökulmasta. Erikoisnäyttely Retroa vai romua puolestaan herättää pohtimaan elektroniikan elinkaarta ja kierrätyksen merkitystä.

Erityisen elämykselliseksi Mastolan tekevät sen toiminnalliset pisteet. Chromakey-studiossa kävijä pääsee itse tv-ohjelman tekijäksi vihreän kankaan edessä. Museossa toimii myös radioamatööriasema OH3R, jota paikalliset radioamatöörit operoivat — elävä linkki siihen harrastuskulttuuriin, josta koko radiohistoria ammentaa.

Valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö

Museovirasto on luokitellut Lahden radioaseman alueen valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Se ei ole vain kunnianosoitus vanhoille seinille — se on tunnustus siitä, että tässä paikassa syntyi jotain, joka muutti koko kansakunnan tapaa kokea maailma. Ennen Lahden radioasemaa uutiset kulkivat hitaasti ja satunnaisesti. Sen jälkeen Suomella oli yhteinen ääni ja lopulta yhteinen kuva.

Mastola on osa Lahden kaupunginmuseon verkostoa, johon kuuluvat myös Hiihtomuseo, Historiallinen museo ja taidekeskus Malva. Museon pihalla seisovat kuvanveistäjä Olavi Lanun teokset muistuttavat siitä, että Radiomäki on paitsi teknologian, myös kulttuurin ja taiteen maisemaa.

Tulevaisuus — Yle 100 ja eteenpäin

Vuonna 2026 Mastola juhlistaa Yleisradion satavuotista taivalta erityisohjelmistolla, johon kuuluu elokuvanäytöksiä ja luentoja suomalaisen yleisradiotoiminnan historiasta. Se on sopiva hetki pysähtyä ja muistaa, kuinka pitkän matkan suomalainen media on kulkenut niistä ensimmäisistä 25 kilowatin aalloista huhtikuisena iltana 1928.

Mastola on avoinna osoitteessa Radiomäenkatu 37, 15100 Lahti. Pääsylippu maksaa 12 euroa, ja museo hyväksyy Museokortin. Lisätietoja: www.lahdenmastola.fi tai puhelimitse 044 416 4830.

Tämä artikkeli sai alkunsa osittain vanhoista valokuvista ja äänitallenteista, jotka tulivat esiin, kun eräs henkilö toi omat henkilökohtaiset muistonsa digitoitaviksi. Se herätti kysymyksen: kuinka paljon Lahden Radiomäkeen ja suomalaiseen radiohistoriaan liittyvää aineistoa lepää vielä ullakoilla, kenkälaatikoissa ja vanhojen kaappien kätköissä? Jos sinulla on vanhoja tallenteita tai valokuvia, jotka liittyvät Radio- ja tv-museo Mastolaan tai suomalaiseen yleisradiotoimintaan, EachMoment voi auttaa säilyttämään ne tuleville sukupolville.