EachMoment

Kauko Kortelaisen veistospuisto

Heritage
M Maria C.

Kauko Kortelaisen veistospuisto — kiveen hakattu muisti Juuan sydämessä

Juuan keskuspuistossa on paikka, jossa aika hidastuu. Koivujen varjossa, hiljaisella nurmikedolla, seisoo viisitoista kiviveistosta — jykevää, karheapintaista, ilmeikästä. Ne eivät huuda huomiota. Ne odottavat. Kuin vanhat tutut, jotka istuvat puistonpenkillä ja katsovat ohikulkijoita tietäen jotain sellaista, mitä kiireinen maailma on unohtanut. Tämä on Kauko Kortelaisen veistospuisto, ja sen tarina alkaa yhdestä pojasta, yhdestä kylästä ja käsistä, jotka oppivat puhumaan kiven kieltä.

Kauko Kortelaisen veistospuisto
Photo: Paju~commonswiki, CC BY-SA 3.0. Source

Juukalainen poika ja kiven kutsu

Kauko Kortelainen syntyi 15. huhtikuuta 1933 Juuassa — pienessä pohjoiskarjalaisessa pitäjässä, jossa metsä ja kivi ovat aina olleet lähempänä kuin kaupunki. Jo nuorena hän tunsi vetoa materiaaliin, joka ei anna helposti periksi. Kivi ei tottele kärsimätöntä. Se vaatii kuuntelua, ja Kortelainen oppi kuuntelemaan.

Vuonna 1958, 25-vuotiaana, hän lähti Helsinkiin opiskelemaan Ateneumin taidekouluun — nykyiseen Kuvataideakatemiaan. Neljän vuoden opinnot (1958–1962) antoivat hänelle tekniikan, mutta inspiraatio oli kulkenut mukana Juuasta asti: sota-ajan muistot, nälkävuosien perintö, pohjoiskarjalainen sitkeys. Valmistuttuaan Kortelainen toimi myös kuvaamataidon opettajana, mutta veistäminen pysyi hänen elämäntyönsä ytimessä. Hän palasi aina kotiin Juukaan — kaupungin hohto ei koskaan kilpaillut kotiseudun hiljaisuuden kanssa.

1933
Kauko Kortelainen syntyy Juuassa — pohjoiskarjalainen poika, josta tulee kiven tulkki.
1958–1962
Ateneumin taidekoulun vuodet — käsityöläisestä kuvanveistäjäksi Helsingin taidepiireissä.
1975
Ensimmäiset suuret näyttelyt: Suomen Taiteilijain Näyttely ja Kuvanveistäjäliiton SCULPTOR-näyttely avaavat kansallisen uran.
1976
Sureva leskiäiti paljastetaan Juuassa — ensimmäinen monumentaalinen julkinen teos, vuoden 1918 uhrien muistomerkki.
1983
Pariisi kutsuu — Le Salon des Nations -näyttely tuo Kortelaisen kansainväliselle areenalle.
1984
Kolme merkittävää teosta yhtenä vuonna: Kuntakokous, Surukivi ja Joensuun Lentävät loki -suihkulähde.
1995
Esa Pakarisen muistomerkki Rääkkylään — kiven kautta kunnioitetaan kansan rakastamaa viihdyttäjää.
2022
Elämäntyön kruunu — Kauko Kortelaisen veistospuisto avataan Juuan keskustassa, viisitoista lahjoitettua kiviveistosta saavat pysyvän kodin.

Kivestä muistoksi — julkiset teokset kertovat kansan tarinoita

Kortelaisen ura kansallisena kuvanveistäjänä alkoi toden teolla 1970-luvun puolivälissä. Vuodesta 1975 hän esiintyi toistuvasti Suomen Taiteilijain Näyttelyssä ja Kuvanveistäjäliiton SCULPTOR-näyttelyissä. Mutta Kortelaista ei kiinnostanut galleriataide itsessään — häntä kiinnostivat ihmiset, heidän kohtalonsa ja muistonsa.

Hänen ensimmäinen suuri julkinen teoksensa, Sureva leskiäiti (1976), on sisällissodan uhrien muistomerkki Juuassa. Se on teos, jonka äärellä hiljentyy. Neljä vuotta myöhemmin, vuonna 1980, syntyi Katovuosi — muistomerkki niille, jotka nääntyivät nälkään vuosien 1689 ja 1868 katovuosina. Kortelainen ei pelännyt vaikeita aiheita. Hän uskoi, että kivi kestää totuuden paremmin kuin paperi.

Kauko Kortelaisen veistospuisto
Photo: Paju~commonswiki, CC BY-SA 3.0. Source

Vuosi 1984 oli poikkeuksellisen tuottelias: Kuntakokous-reliefi kunnantalon seinään, Surukivi Paalasmaan veneonnettomuuden uhreille ja Lentävät loki -suihkulähde Joensuuhun. Samana vuonna Kortelainen osoitti, ettei hänen taiteensa rajoitu suruun ja muistoon — suihkulähteessä on liikettä, iloa, veden leikkiä kiven kanssa.

Teoksia syntyi vuosikymmenien saatossa ympäri Suomea: Lahteen Sotilaspoika (1997), Lieksaan Idän ja lännen kohtaaminen ja kulttuuriperintö (1999), Heinävedelle Esitys alkaa (2000). Yhteensä noin kolmekymmentä julkista teosta kuudella vuosikymmenellä — jokainen niistä paikkakunnan oma, mutta kaikki saman käden ja saman näkemyksen muovaamia.

Puisto — lahja kotipaikkakunnalle

Kesällä 2022 tapahtui jotain kaunista. Kauko Kortelainen, tuolloin 89-vuotias, lahjoitti Juuan kunnalle viisitoista kiviveistosta. Ne sijoitettiin kunnan keskuspuistoon, aivan Juuan sydämeen, ja syntyi Kauko Kortelaisen veistospuisto — pysyvä ulkogalleria, jossa taide ja arki kohtaavat ilman pääsymaksua tai aukioloaikoja.

Kauko Kortelaisen veistospuisto
Photo: MaSii, Public domain. Source

Puiston toteuttamiseen osallistuivat Juuan kunnan tekniset palvelut, Kauko ja hänen vaimonsa Liisa Kortelainen, paikallinen Ellin Taitajat -yhdistys sekä Joensuun taidemuseon intendentti Pauliina Kaasalainen. Kyse ei ollut vain veistosten siirtämisestä nurmikentälle — kyse oli kokonaisen elämäntyön kuratoinnista tilaan, jossa se voi puhua uusille sukupolville.

Puisto on osoittautunut eläväksi paikaksi. Siellä on järjestetty muun muassa kiviveiston SM-kilpailut ja kiviveistotapahtumia. Kortelaisen teokset eivät seiso yksin hiljaisuudessa — ne ovat saaneet ympärilleen yhteisön, joka jatkaa samaa perinnettä: käsillä tekemistä, kiven kunnioittamista, taiteen tuomista ihmisten arkeen.

Mitä puisto säilyttää

Viisitoista kiviveistosta muodostavat läpileikkauksen Kortelaisen pitkästä urasta. Materiaalina kivi — aina kivi. Teokset kertovat ihmisistä, luonnosta, tunteista ja muistosta. Ne ovat Kortelaisen taiteellisen kielen sanastoa: karheita pintoja ja sileitä kaaria, raskautta ja keveyttä rinnakkain.

Mutta veistospuisto säilyttää muutakin kuin taidetta. Se säilyttää ajattelutavan. Kortelainen edustaa sukupolvea, jolle taide ei ollut markkinatuote vaan palvelutehtävä — muistomerkkejä yhteisölle, kauneutta julkiseen tilaan, tarinoita niille, jotka eivät enää voi kertoa omiaan. Hänen teoksensa ovat valtion, Helsingin kaupungin taidemuseon ja lukuisten kuntien kokoelmissa. Ne ovat osa Suomen julkisen taiteen perintöä.

Kauko Kortelaisen veistospuisto
Photo: Ivar Leidus, CC BY-SA 3.0 ee. Source

Merkitys — enemmän kuin yhden miehen tarina

Kauko Kortelaisen veistospuisto on harvinaisuus Suomen kulttuurikentällä. Se on elävän taiteilijan lahja kotipitäjälleen — ei testamentti, vaan tietoinen ele: tässä on elämäntyöni, se kuuluu teille. Juuassa, jossa kulttuurihistoria ulottuu Puu-Juuan puukaupunkimiljööstä pitäjämuseoon ja pyhän profeetta Elian tsasounaan, veistospuisto istuu luontevasti osaksi laajempaa tarinaa paikkakunnasta, joka arvostaa perinteitään.

Kortelaisen taide muistuttaa, että suuret teot eivät vaadi suuria kaupunkeja. Juuasta käsin, Pohjois-Karjalan hiljaisuudesta, yksi mies on puhunut koko kansakunnalle — kiven kautta, vuosikymmenten ajan, kompromisseja tekemättä.

Vierailijalle

Kauko Kortelaisen veistospuisto sijaitsee Juuan keskuspuistossa, aivan kirkonkylän ytimessä. Puistoon on vapaa pääsy ympäri vuoden. Juuassa kannattaa samalla tutustua Puu-Juuan historialliseen puutaloalueeseen, myllymuseoon Herralankosken varrella ja pitäjämuseoon. Lisätietoja Juuan käyntikohteista saa kunnan neuvonnasta: puh. 040 104 2865 tai neuvonta@juuka.fi.

Tämä artikkeli sai alkunsa osittain vanhoista valokuvista ja tallenteista, jotka tulivat esiin, kun eräs henkilö toi omat muistonsa digitoitaviksi. Se herätti kysymyksen: mitä muuta piilee ullakoilla, kenkälaatikoissa ja vanhoissa kaapeissa — sellaista, joka liittyy Kauko Kortelaisen veistospuistoon tai Juuan kulttuurihistoriaan? Jos sinulla on vanhoja kuvia, filmejä tai äänitteitä, jotka liittyvät tähän paikkaan, EachMoment voi auttaa säilyttämään ne tuleville sukupolville.

Related Articles